tiistai, 16. lokakuu 2012
SÄHKÖINEN VIIKKO
SÄHKÖINEN VIIKKO 42
Ingaperjantai, 27. heinäkuu 2012
Nooran ensimmäinen satutunti
Nooran ensimmäinen satutunti
Olipa kerran pieni tyttö nimeltä Noora, joka pääsi harjoitteluun Ylivieskan pääkirjastoon. Noora oli opiskellut kirjastoalaa vasta vuoden, joten käytännön työtehtävät olivat hänelle vielä uusia ja ihmeellisiä. Onneksi työnteko kuitenkin luisti hyvin, ja Noora pääsi tutustumaan hommiin asiakaspalvelusta aineistonhallintaan. Mieleenpainuvin tehtävä oli ehkä kuitenkin satutunnin järjestäminen.
28.6. Ylivieskassa järjestettiin Katunuorisotalon lastenpäivä, johon kirjasto osallistui Nuori kirjaston kulmilla – projektin puitteissa. Anne ja Elina toivat Ylivieskan kirjaston panoksen tapahtumaan, ja Noora pääsi onnekseen heidän avukseen. Tytölle annettiin tehtäväksi etsiä satu, joka sitten esittää lapsille. Tehtävä tuntui jännittävältä, mutta onneksi Noora sai Elinan kaverikseen satua kertomaan. Pitkän ja hartaan harkinnan jälkeen hän valitsi saduksi Sven Nordqvistin ”Viiru ja Pesonen telttaretkellä”, jossa hän itse toimi kertojana ja Elina sai kissan korvat esittäessään Viiru-kissan roolia. Vastaavasti Elinan kertoessa Astrid Lindgrenin sadun ”Eemeli ja keittokulho” Noora toimi Eemelinä, jolla juuttuu keittokulho päähän. Sadut kerrottiin kirjastoautossa, joka oli Noorasta viihtyisä paikka tarinoitten kerrontaan. Satujen lisäksi kirjaston pisteellä oli muutakin toimintaa; Anne esitteli kesäisiä lastenkirjoja, joita sai myös lukea, ja projektityöntekijät Marjo-Kaisa ja Laura tarjoilivat mehua ja keksejä sekä valvoivat lasten kirjoittamaa päättymätöntä tarinaa. Tarina sai nimekseen ”Hullunkurinen päivä kirjastossa”, ja sen voi lukea Ylivieskan kaupunginkirjaston nettisivuilta.
Päivä vaati ennalta valmistelua ja satujen harjoittelua, mutta se oli Noorasta unohtumaton päivä johon mahtui jännittämistä, touhua ja lasten iloista naurua.
Noora Suvanto
Ylivieskan kaupunginkirjasto
Olipa kerran pieni tyttö nimeltä Noora, joka pääsi harjoitteluun Ylivieskan pääkirjastoon. Noora oli opiskellut kirjastoalaa vasta vuoden, joten käytännön työtehtävät olivat hänelle vielä uusia ja ihmeellisiä. Onneksi työnteko kuitenkin luisti hyvin, ja Noora pääsi tutustumaan hommiin asiakaspalvelusta aineistonhallintaan. Mieleenpainuvin tehtävä oli ehkä kuitenkin satutunnin järjestäminen.
28.6. Ylivieskassa järjestettiin Katunuorisotalon lastenpäivä, johon kirjasto osallistui Nuori kirjaston kulmilla – projektin puitteissa. Anne ja Elina toivat Ylivieskan kirjaston panoksen tapahtumaan, ja Noora pääsi onnekseen heidän avukseen. Tytölle annettiin tehtäväksi etsiä satu, joka sitten esittää lapsille. Tehtävä tuntui jännittävältä, mutta onneksi Noora sai Elinan kaverikseen satua kertomaan. Pitkän ja hartaan harkinnan jälkeen hän valitsi saduksi Sven Nordqvistin ”Viiru ja Pesonen telttaretkellä”, jossa hän itse toimi kertojana ja Elina sai kissan korvat esittäessään Viiru-kissan roolia. Vastaavasti Elinan kertoessa Astrid Lindgrenin sadun ”Eemeli ja keittokulho” Noora toimi Eemelinä, jolla juuttuu keittokulho päähän. Sadut kerrottiin kirjastoautossa, joka oli Noorasta viihtyisä paikka tarinoitten kerrontaan. Satujen lisäksi kirjaston pisteellä oli muutakin toimintaa; Anne esitteli kesäisiä lastenkirjoja, joita sai myös lukea, ja projektityöntekijät Marjo-Kaisa ja Laura tarjoilivat mehua ja keksejä sekä valvoivat lasten kirjoittamaa päättymätöntä tarinaa. Tarina sai nimekseen ”Hullunkurinen päivä kirjastossa”, ja sen voi lukea Ylivieskan kaupunginkirjaston nettisivuilta.
Päivä vaati ennalta valmistelua ja satujen harjoittelua, mutta se oli Noorasta unohtumaton päivä johon mahtui jännittämistä, touhua ja lasten iloista naurua.
Noora Suvanto
Ylivieskan kaupunginkirjasto
torstai, 14. kesäkuu 2012
Kesä ja asiakkaat
Kesä ja asiakkaat.
7.6.2012
Koski kuohuu ja tuomet kukkii ikkunan takana täällä Oulaisissa, kun kirjoitan tätä blogia. Lämmintä on ja sopiva tuulenvire. Juuri tällaisina sopivina alkukesän päivinä ovat isäni, isänisäni ja kaikki esi-isäni katselleet kuohuvaa koskea ja kukkivia tuomia. Eipä tainnut kuitenkaan heille juolahtaa mieleen lähteä kirjastoon tällaisena sopivana kesäpäivänä. Ja tuntuisi, ettei se juolahtaisi mieleen nykyihmisillekään. Mutta kyllä tuntuu. Asiakasta pukkaa sisään ja ulos, palautuksia paljon, lainauksia vielä enemmän, kyselyjä siitä sun tästä, matonpesupaikan vuoroja ostetaan, netissä ollaan, lehtiä luetaan ja kaikkea muuta mitä en hengästyksissäni jaksa edes kirjoittaa. Siis kirjastoa kyllä käytetään - ja kaikenikäiset. Positiivisesti on yllättänyt harjoittelijan.
Kun vielä tiedotuksella, aineistonäyttelyillä ja jalkautumisella esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin saadaan kerrottua mitä kaikkea kirjastosta löytyykään, saadaan toivottavasti kaikki ihmisryhmät kirjaston käyttäjiksi niin hurraa! Itse olen huomannut sen, että kun olen puhunut ystävieni kanssa esimerkiksi musiikista, ovat monet yllättyneet tiedosta, että kirjastosta löytyy nuotteja, sekä kitara- ja muita musiikkikirjoja. Niinpä olemme päättäneet pitää täällä Oulaisten musiikkiviikkojen aikaan niistä näyttelyn. Sijaitseehan musiikkiviikkojen lipunmyyntikin sopivasti kirjastolla.
Siis eipä muuta kuin juuri sellaisia sopivia kesäpäiviä kaikille!
Reijo Sillankorva
7.6.2012
Koski kuohuu ja tuomet kukkii ikkunan takana täällä Oulaisissa, kun kirjoitan tätä blogia. Lämmintä on ja sopiva tuulenvire. Juuri tällaisina sopivina alkukesän päivinä ovat isäni, isänisäni ja kaikki esi-isäni katselleet kuohuvaa koskea ja kukkivia tuomia. Eipä tainnut kuitenkaan heille juolahtaa mieleen lähteä kirjastoon tällaisena sopivana kesäpäivänä. Ja tuntuisi, ettei se juolahtaisi mieleen nykyihmisillekään. Mutta kyllä tuntuu. Asiakasta pukkaa sisään ja ulos, palautuksia paljon, lainauksia vielä enemmän, kyselyjä siitä sun tästä, matonpesupaikan vuoroja ostetaan, netissä ollaan, lehtiä luetaan ja kaikkea muuta mitä en hengästyksissäni jaksa edes kirjoittaa. Siis kirjastoa kyllä käytetään - ja kaikenikäiset. Positiivisesti on yllättänyt harjoittelijan.
Kun vielä tiedotuksella, aineistonäyttelyillä ja jalkautumisella esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin saadaan kerrottua mitä kaikkea kirjastosta löytyykään, saadaan toivottavasti kaikki ihmisryhmät kirjaston käyttäjiksi niin hurraa! Itse olen huomannut sen, että kun olen puhunut ystävieni kanssa esimerkiksi musiikista, ovat monet yllättyneet tiedosta, että kirjastosta löytyy nuotteja, sekä kitara- ja muita musiikkikirjoja. Niinpä olemme päättäneet pitää täällä Oulaisten musiikkiviikkojen aikaan niistä näyttelyn. Sijaitseehan musiikkiviikkojen lipunmyyntikin sopivasti kirjastolla.
Siis eipä muuta kuin juuri sellaisia sopivia kesäpäiviä kaikille!
Reijo Sillankorva
torstai, 7. kesäkuu 2012
Nuori kirjaston kulmilla -hanke käynnistyy NYT!
Nuori kirjaston kulmilla -hanke on Oulun eteläisen kirjastojen hanke, jota Haapaveden kirjasto hallinnoi.
Hanke toteutetaan ajalla 5.6- 31.10.2012
Hankkeen tavoitteena on kehittää kirjastolaisten kanssakäymistaitoja nuorten kanssa ja luoda syventävää yhteistyötä nuorisotoimen kanssa pysyväksi käytännöksi.
Pyrimme siihen, että hankkeen aikana kirjasto tulee tutuksi nuorisotoimessa ja nuorisotyö kirjastossa. Yhteistyö kirjaston ja nuorisotoimen kanssa olisi sujuvaa ja jatkuvaa jokaisessa alueen kunnassa. Yhteistyö tukee molempien tahojen perustoimintaa. Hankkeen tavoitteena on myös tavoittaa kirjastojen ei-käyttäjänuoria.
Toivottavasti löydämme toimintamuotoja, jotka hyödyntävät kirjastotointa että nuorisotointa myös hankkeen päätyttyä!
Hankkeessa häärää kaksi projektityöntekijää. Kirjastosta Marjo-Kaisa Kääriäinen ja nuorisotoimesta Laura Lehtola.
Me laadimme jokaiselle kuunnalle suunnitelman, miten kirjaston ja nuorisotoimen yhteistyötä toteutetaan juuri siinä kunnassa. Kokeilemme erilaisia palvelu- ja toimintamuotoja ja kokoamme hyvät käytänteet yhteen ja tuodaan kaikkien tietoon.
Tulemme järjestämään kesän/syksyn 2012 aikana jokaiseen kuntaan tapahtuman, jossa käytännössä toteutuu kirjaston ja nuorisotoimen yhteistyö.
Nähdään kirjaston kulmilla!
Hanke toteutetaan ajalla 5.6- 31.10.2012
Hankkeen tavoitteena on kehittää kirjastolaisten kanssakäymistaitoja nuorten kanssa ja luoda syventävää yhteistyötä nuorisotoimen kanssa pysyväksi käytännöksi.
Pyrimme siihen, että hankkeen aikana kirjasto tulee tutuksi nuorisotoimessa ja nuorisotyö kirjastossa. Yhteistyö kirjaston ja nuorisotoimen kanssa olisi sujuvaa ja jatkuvaa jokaisessa alueen kunnassa. Yhteistyö tukee molempien tahojen perustoimintaa. Hankkeen tavoitteena on myös tavoittaa kirjastojen ei-käyttäjänuoria.
Toivottavasti löydämme toimintamuotoja, jotka hyödyntävät kirjastotointa että nuorisotointa myös hankkeen päätyttyä!
Hankkeessa häärää kaksi projektityöntekijää. Kirjastosta Marjo-Kaisa Kääriäinen ja nuorisotoimesta Laura Lehtola.
Me laadimme jokaiselle kuunnalle suunnitelman, miten kirjaston ja nuorisotoimen yhteistyötä toteutetaan juuri siinä kunnassa. Kokeilemme erilaisia palvelu- ja toimintamuotoja ja kokoamme hyvät käytänteet yhteen ja tuodaan kaikkien tietoon.
Tulemme järjestämään kesän/syksyn 2012 aikana jokaiseen kuntaan tapahtuman, jossa käytännössä toteutuu kirjaston ja nuorisotoimen yhteistyö.
Nähdään kirjaston kulmilla!
keskiviikko, 6. kesäkuu 2012
Ai tylsääkö?
Aloitin pari viikkoa sitten kahden kuukauden opiskeluuni liittyvän harjoittelujaksoni Nivalan kirjastossa. Käsitykseni käytännön kirjastotyöstä oli hatara, vaikka pääaineeksi valitsemani informaatiotutkimus koostuukin pitkälti mm. tiedonhakuun sekä informaation käyttöön ja tulkintaan liittyviin teorioihin. Nyt kuitenkin teorian yhdistyessä käytäntöön olen saanut uudenlaista innostusta niin opiskelua kuin kirjastoalaakin kohtaan.
Monien mielissä kirjastot tuntuvat olevan kuivakoita, hiljaisia ja rauhallisia paikkoja, joiden työ koostuu pelkästään asiakaspalvelutiskin takana istumisesta ja satunnaisten paikalle eksyvien asiakkaiden palvelemisesta. Mutta entäpä hyllytys, luettelointi, hankintojen ja poistojen teko, tilaukset, muovitukset, postit ym. päivittäiset asiakkaiden silmien ulottumattomissa tapahtuvat välttämättömät perustyöt. Kaikenlaisista lisätoiminnoista, tapahtumista ja projekteista puhumattakaan! Jo alkaa kuva kirjastojen matelevasta arjesta muuttua hyvinkin vilkkaaksi ja toiminnantäytteiseksi.
Olen jo heti harjoitteluni alkupuolella saanut kosketuspintaa kirjaston lisätapahtumista. Vaikka Nivalan kaupungin Naperoviikoksi nimeämä lasten kulttuuripainotteinen toimintaviikko kutistui kirjaston osalta viikon sijasta vain yhden päivän mittaiseksi, ehdin näkemään ja ottamaan osaa tapahtuman suunnitteluun, valmisteluun ja toteutukseen. Lasten seurassa suunnistetun Kirjastoseikkailun lisäksi pääsin mm. toimimaan kirjavinkkarina, eli suosittelemaan lapsille muutamaa kirjaa, joihin itse etukäteen olin perehtynyt. Lasten parissa toimiminen on itselleni täysin vierasta maaperää, joten muutama tapahtumaa edeltävä päivä kului jännittäessä. Päivän päätteeksi kokemus osoittautui kuitenkin erittäin positiiviseksi - ja jännitykseni turhaksi!
Heli Luhtasela
Monien mielissä kirjastot tuntuvat olevan kuivakoita, hiljaisia ja rauhallisia paikkoja, joiden työ koostuu pelkästään asiakaspalvelutiskin takana istumisesta ja satunnaisten paikalle eksyvien asiakkaiden palvelemisesta. Mutta entäpä hyllytys, luettelointi, hankintojen ja poistojen teko, tilaukset, muovitukset, postit ym. päivittäiset asiakkaiden silmien ulottumattomissa tapahtuvat välttämättömät perustyöt. Kaikenlaisista lisätoiminnoista, tapahtumista ja projekteista puhumattakaan! Jo alkaa kuva kirjastojen matelevasta arjesta muuttua hyvinkin vilkkaaksi ja toiminnantäytteiseksi.
Olen jo heti harjoitteluni alkupuolella saanut kosketuspintaa kirjaston lisätapahtumista. Vaikka Nivalan kaupungin Naperoviikoksi nimeämä lasten kulttuuripainotteinen toimintaviikko kutistui kirjaston osalta viikon sijasta vain yhden päivän mittaiseksi, ehdin näkemään ja ottamaan osaa tapahtuman suunnitteluun, valmisteluun ja toteutukseen. Lasten seurassa suunnistetun Kirjastoseikkailun lisäksi pääsin mm. toimimaan kirjavinkkarina, eli suosittelemaan lapsille muutamaa kirjaa, joihin itse etukäteen olin perehtynyt. Lasten parissa toimiminen on itselleni täysin vierasta maaperää, joten muutama tapahtumaa edeltävä päivä kului jännittäessä. Päivän päätteeksi kokemus osoittautui kuitenkin erittäin positiiviseksi - ja jännitykseni turhaksi!
Heli Luhtasela
