Toivotan täältä Ylivieskan maaliskuussa 40 vuotta täyttävästä kirjastotalosta onnellista ja lainausrikasta alkanutta vuotta 2011.
Presidentti Tarja Halonen oli uudenvuoden puheessaan huolissaan asenteiden kovenemisesta niin Suomessa kuin muuallakin maailmalla. Samalla hän peräänkuulutti suvaitsevaisuutta.
Suvaitsevaisuuden lisäämisen tiellä olimme loppuvuodesta Ylivieskan kirjastossa. Suvaitsevaisuutta oletettavasti lisää osaltaan se, että opimme tuntemaan toisemme paremmin ja se, kun silloin ulkoisen erilaisuuden alta paljastuu samanlainen tunteva ihminen kuin sinä tai minä. Tieto poistaa ennakkoluuloja. Vaikka kirjaston kokoelmat tarjoavat tietoa eri kulttuureista ja elämäntavoista ja -arvoista hyllymetreittäin, niin uskoisin, että vielä tehokkaammin elävä kirja murtaa ennekkoluuloja.
Ylivieskan kirjastossa järjestettiin joulukuussa kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä Elävä kirjasto -tapahtuma. Tapahtuman järjestivät Allianssin Työtä nuorille -hanke ja Oulun Eteläisen Nuorisotiedotuskeskus yhteistyössä kirjaston kanssa. Hankkeen koordinaattorina toimi Aniko Fodor, joka on kotimaassaan Unkarissa ollut järjestämässä vastaavia Elävä kirjasto -tapahtumia.
Elävästä kirjastosta oli lainattavissa "maahanmuuttajakirjoja" ja eri vammaisryhmiä edustavia eläviä kirjoja. Olipa Elävän kirjaston hyllyltä lainattavissa byrokraattisuuden myyttiä murentamaan tullut EU-virkailijakin. Elävässä kirjastossa oli laina-ajat ja käyttösäännöt, jotka edellyttivät mm. , että lainattu elävä kirja on palautettava siinä kunnossa, kun se oli lainattaessa.
Elävä-kirjasto -tapahtumaa markkinoitiin ennen muuta kouluille. Vaikka kaavailtu yhteistyö koulujen kanssa ei toteutunut, menivät kirjat mielestäni yllättävän hyvin lainaksi. Koko päivän kirjasto oli täynnä erilaista iloista elämää. Paikkakunnalla ilmestyvät lehdet huomioivat tapahtuman hyvin ja näin tieto Elävästä kirjastosta välittyi lehtijuttujen kautta. Tällä saadulla kokemuksella vahvistuneena ja viisastuneena kirjasto on valmis lähtemään mukaan Elävä kirjasto -tapahtumaan toistekin, kuin vain yhteistyökumppaneita löytyy.
Tiekkö-kirjastot ovat toteuttaneet viime vuonna Mamu-hankkeen, jonka kohteena ovat maahanmuuttajat. Hankkeessa on kehitetty maahanmuuttajien kirjastopalveluja mm. laatimalla kirjastopalvelujen esitteet maahanmuuttajien kielillä. Kirjastojen henkilökunnat ovat petranneet kielitaitoaan opiskelemalla kirjastoenglantia.
Ylivieskan kirjasto on saanut rahoitusta Kulttuuripaletti-hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen aikana on tarkoitus kirjallisuuden kautta tutustua Ylivieskaan muuttaneiden kotimaiden kulttuureihin ajatuksella, että tieto murtaa ennakkoluuloja.
Näillä ajatuksin uuteen vuoteen suuntaa
Arja Nevanperä
Ylivieskan kaupunginkirjastosta
