Aurinkoista päivää Kestilän kirjastosta. Henkilöstöä meitä on täällä puolitoista. Kirsi Huotari on täällä kokonainen ja minä työskentelen puolet työajasta Piippolan kirjastossa. Siellä on pääsääntöisesti Tuulikki Tuovinen (32 h/viikko). Käytännössä toimimme siten, että minä olen joka toinen viikko Piippolan kirjastossa ja joka toinen viikko täällä Kestilässä. Kesälomat teemme siten, että yksi meistä on lomalla ja kaksi työvuorossa. Se on tähän asti toiminut ihan hyvin. Vähällä väellähän me pyöritämme näitä yksiköitämme, mutta siitäkin huolimatta meillä on paineita säästöihin myös henkilöstömenoissa. Työnantajan puolelta on toivomuksena koko henkilöstölle pitää vapaaehtoista palkatonta vapaata 5 - 10 päivää.

Eila kirjoitti aikaisemmin kirjastorakentamisesta. Siitä muistuikin mieleeni tämän Kestilän kirjaston rakentaminen, josta tulee nyt seuraavana syksynä kuluneeksi kymmenen vuotta. Kirjasto tuntuu kuitenkin edelleen uudelta ja ihan omaltakin. Kyllä senkin saaminen oli pitkäaikainen vääntö.

Tänä päivänä on sellainen tunne, etteivät nämä palvelut ja niiden säilyttäminen ole itsestään selviä asioita. Väki, siis veronmaksajat vähenevät näistä pienistä kylistä. Olen ihmetellyt sellaista seikkaa, että muutamia kymmeniä vuosia sitten oli kouluja ja niiden yhteydessä kyläkirjastoja jokaisella pienelläkin kylällä muutaman kilometrin välein. Kukaan ei puhunut, ettei ole rahaa niihin. Nykyään kyläkoulut on lakkautettu suurimmaksi osaksi. Jopa kaupungeissa lakkautetaan suuriakin kouluja. Mihin kaikki rahat ovat hävinneet?

Mutta... Ensi viikolla vietetään lukuviikkoa. Kestilän kirjastoon laittavat yläkoulun oppilaat 1800-luvun intiaanikylän. Oppilaat lukevat kolmena päivänä pienemmille oppilaille intiaanisatuja. Piippolan kirjastossa lukee Tuulikki-pupu klassisia satuja päiväkodin lapsille ja eskarilaisille. Lisäksi laitamme molempiin kirjastoihin näyttelyn kirjoista, joista on tehty elokuvia.

Huomenna meillä on Pyhäjärven kirjastossa Kirikirjastojen kimppakokous. Siellä me paitsi iloitsemme toistemme tapaamisesta myös vaivaamme Hercule Poirotin antamien ohjeiden mukaan harmaita aivosolujamme miettien virkistävää toimintaa kirjastoillemme.

Marjatta