Olen kevättalven aikana ollut jäsenenä Ylivieskan kaupunginhallituksen asettamassa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmässä.  Kuntalain mukaan kunnan keskeinen tehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja oman alueen kestävästä kehityksestä huolehtiminen.  Tästä kunnan perustehtävästä lähdimme liikkeelle pohtiessamme, kuinka  sivistystoimen eri toimialoilla voimme edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Kirjastotoimen edustajana olen joutunut  osaltani pohtimaan kirjaston merkitystä kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Miten kirjasto ja sen palvelut sitten vaikuttavat kuntalaisten hyvinvointiin?  On  tehty jonkin verran  tutkimuksia kirjaston käytön vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin: On tutkitusti todistettu, että kulttuuripalvelujen käytön ja henkisen hyvinvoinnin välillä on positiivinen yhteys.  Uudehko suomalainen tutkimus osoittaa, että kirjaston käyttö ja kulttuurin harrastaminen ennustavat pitkää ikää ja terveyttä. Kirjastopalvelujen käyttö on siis parasta mahdollista terveydenhoitoa ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Japanilaiset ovat osoittaneet tekemässään tutkimuksessa kirjaston käytön vaikutuksen elinikään. Siellä tehdystä tutkimuksesta kävi ilmi, että missä kirjastokortteja oli paljon väestöpohjaan nähden, siellä ihmiset elivät keskimäärin kauemmin.

Mutta mitkä ovat ne mittarit ja tunnusluvut,  joilla kirjastossa mitataan kirjaston käytön terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia? Aika lailla hakusessa mielestäni vielä ovat.

Edellä mainittujen tutkimusten perusteella  voi ajatella, että kirjastot ovat täynnä taidelääkkeitä. Jo  itsessään tila, jossa voi olla omissa ajatuksissaan sekä samalla koko ihmiskunnan ajattelun keskellä, tuottaa mielihyvää ja rauhoittaa.

Jokainen kirjaston asiakas pystyy rakentamaan itseään ja omaa maailmankuvaansa kirjallisuuden, musiikin, tietoverkon ja hyvän palvelun avulla.

Kirjasto on ilmainen palvelu, jonka virikkeet ja elämykset ovat kaikkien käytössä.  Jokainen kirjaston asiakas saa tasapuolista palvelua. Yhtenä kirjaston tärkeänä tehtävänä on ja tulee olemaan  vähentää digitaalista kuilua ja tiedollista syrjäytymistä kuntalaisten keskuudessa.

Kirjastoissa keväällä tehdyn kansallisen käyttäjäkyselyn mukaan kysymykseen, onko kirjaston käyttö parantanut elämänlaatua, vastasi 36%, että jonkin verran ja 35%, että huomattavasti. Siis reilu 70% vastaajista oli sitä mieltä, että kirjaston käyttö on vaikuttanut postiivisesti heidän elämänlaatuunsa. Käyttäjäkyselyyn tuli kaikkiaan     13 484 vastausta.

Kirjallisuuden ja lukemisen vaikutuksista voinee tässä vielä mainita: Kaunokirjallisuus tarjoaa mahdollisuuden samaistua, löytää uusia näkökulmia, oppia ymmärtämään elämän monimuotoisuutta ja tuntemaan syvästi.  Kirja on osa kulttuuriperintöämme. Lukukokemuksemme ja yhteinen maailmankuvamme yhdistävät meitä. Lukeminen auttaa meitä  ymmärtämään itseämme. Itsetunto  vahvistuu, kun huomaa, että ei  ole ajatuksineen yksin ja että omat tunteet ja toimintatavat ovat täysin sallittuja. Lukeminen auttaa ymmärtämään myös muita. Oma suvaitsevaisuus lisääntyy ja ennakkoluulot vähenevät, kun huomaa, että kirjan ajatusmaailma ja tunteet ovat tuttuja, vaikka sen kirjoittaja on lähtöisin eri kulttuurista ja eri aikakaudelta.

Voinee oikeutetusti sanoa, että kirjastokortti on resepti, jolla saa käyttöönsä kirjaston taidelääkkeet, ja annostuksen voi jokainen itse määrätä.

Tällaisten ajatusten parissa Ylivieskan kaupunginkirjastosta

 

Arja Nevanperä