Olen Merja Sandholm Sievistä ja opiskelen Haapaveden opistossa tieto- ja kirjastopalvelveluiden koulutusohjelmassa ensimmäistä vuotta. Opinnot olen aloittanut viime syksynä. Olen kahden vuoden opintovapaalla työpaikastani Sievin jalkineelta ja tarkoitus olisi valmistua tuon kahden vuoden aikana kirjastovirkailijaksi. Tällä hetkellä on meneillään ensimmäinen 10 viikon työharjoittelu ja teen sen täällä Sievin kirjastossa.

Olen työskennellyt Sievin jalkineella 11 vuotta, tosin olen ollut tuona aikana kolme kertaa äitiyslomalla. Jossain vaiheessa tuli kamala kyllästyminen ja halu muutokseen, että kyllähän tässä elämässä voisi muutakin tehdä. Etsin pitkään eri vaihtoehtoja ja kun tämä tuli eteeni eräässä lehti-ilmoituksessa, ajattelin että tuossa on minun paikkani. Olen monesti ajatellut, että haluaisin työskennellä kirjastossa, mutta koulutusta on ollut tarjolla tälle alalle niin kaukana, ettei pienten lasten äitinä ole voinut lähteä mihinkään kauemmaksi. Onneksi nyt on koulutusta  tarjolla Haapavedellä. Laitoin heti hakemuksen ja pääsin opiskelemaan. Onneksi töissä olivat valmiita myöntämään minulle opintovapaata, työtilanne oli sen verran huono vuosi sitten. Nyt voisi olla eri tilanne...? Aluksi koulussa oli outoa vain istua paikallaan, kun oli tottunut kävelemään kahdeksan tuntia päivässä ja työtahti oli ollut aivan erilainen. Monta kertaa heräsin miettimään, että millä oikeudella oikein istun täällä, mutta onneksi se meni nopeasti ohi.

Työharjoittelu alkoi huhtikuun lopussa ja on sujunut oikein mukavasti. Olen alusta alkaen päässyt tekemään kaikkea mahdollista, mikä on varmasti näitä pienen kirjaston etuja. Täällä kaikki tekevät kaikkea. Tosin kannattaa itsekkin olla aktiivinen ja vaatia saada tehdä sitä, minkä kokee tarpeelliseksi harjoittelun kannalta. Tykkään kovasti olla asiakaspalvelussa, mikä on osittain vahvistanut sitä, että oikealle alalle tuli lähdettyä. Kahden viikon mittainen näyttö alkaa kohtapuolin, jonka aikana olen tarkemman syynin kohteena. Näyttö sisältää asiakaspalvelun ja tieto- ja kirjastopalvelun. Sitä en ole pahemmin etukäteen osannut jännittää, siinä kuitenkin ollaan ihan tavallisesti töissä. Mutta tarkkaillaan suurennuslasin kanssa...

Olen miettinyt jo ensi syksyn harjoittelupaikkaa ja päättötyön aihekin on mietinnän alla. Onneksi sain kaikki tehtävät palautettua määräaikaan mennessä, eli voin niiltä osin nyt vähän lomaillakin. Koulu- ja kotihommien yhteen sovittaminen oli melkoista touhua, mutta jostakin se keskittymiskyky löytyi kotona sen hulinan keskellä. Vaikka täytyy kyllä myöntää, ettei aina löytynyt... joku keskeyttää ainakin vartin välein.  Koulunkäynti on kyllä muuttunut paljon siitä, kun viimeksi olen ollut koulussa. Olen valmistunut artesaaniksi vuonna 1997. Tämä on ollut paljon vaativampaa, verrattuna siihen, että tämä on myös toisen asteen koulutusta. Tehtäviä oli aivan valtavasti ja ne työllistivät kyllä täysipäiväisesti. Meillä oli myös yksi verkkokurssi medialukutaidosta. Opiskelen pelkkiä ammattiaineita, koska aiemmat opinnot voidaan lukea hyväksi, eikä niitä tarvitse kahteen kertaan opiskella. Koulutuksen taso on ollut todella laadukasta opistolla (ja huom. siellä on myös aivan huippua ruokaa!)

Toivon, että opiskelu sujuu edelleenkin syksyllä mukavasti ja odotan taas näkeväni luokkakaverini. Meillä onkin todella mukava porukka ja hyvä yhteishenki. Toivottavasti saan loman aikana luettua kaikkea mahdollista. Olen bongannut hyllyttäessä niin hyviä kirjoja, että jouduin jopa tekemään sellaisen listan lukemattomista kirjoista. En yleensä lue kovin kevyttä kirjallisuutta, pidän vähän vaikeammasta tekstistä ja moniulotteisesta kerronnasta. Eikä minua haittaa, jos kirjoissa ei ole onnellellista loppua. Tämä tuo ehkä vastapainoa tällaiselle peruspositiiviselle luonteenlaadulle? Mutta jos välillä on vähän raskaampaa, Henning Mankell toimii aina. Eleetön kerronta rauhoittaa, niissä on jotain samaa tunnelmaa kuin Kaurismäen elokuvissa. Mutta jos voin suositella jotain, lukekaapa Carlos Ruiz Zafonin Tuulen varjo, se on yksi lempikirjoistani.

Hyvää kesän jatkoa ja saa nähdä missä kirjastossa sitä nähdään syksyllä!

terveisin Merja